Alkoholi synkentää Suomen suvea

Alkoholi vaikuttaa edelleen monen liikenneonnettomuuden taustalla. Liikenneturvan tuore kysely kertoo, että ajamiseen juopuneena, mutta alle rattijuopumusrajan, suhtaudutaan yllättävän lievästi. Samalla kuitenkin tiedostetaan, että pienemmätkin määrät alkoholia vaikuttavat ajokykyyn.

Alkoholionnettomuudet korostuvat liikenteessä kesäkuukausina. Tyypillisesti Suomen suvessa alkoholi kuljettaa onnettomuuteen viikonloppuna öiseen aikaan: reipas vauhti johtaa ulosajoon ja kiinnittämätön turvavyö pahentaa suistumisen seurauksia. Usein kuljettaja on nuori ja mies. Myös rattijuopumistapauksissa kuollut tai loukkaantunut on usein mies.

– Rattijuopumusonnettomuuksien määrä on vähentynyt vuosien saatossa, mutta niiden suhteellinen osuus liikennekuolemista ei ole samassa tasossa vähentynyt. Alkoholia voi siis syystäkin pitää tieliikenteen perusvitsauksena, taustoittaa Liikenneturvan koulutusohjaaja Erkka Savolainen.

Nollalinjasta lipsutaan

Kesäisin ja lomalla lisääntyvä tissuttelu voi johtaa siihen, ettei kuljettaja ole ihan selvinpäin, vaikkei rattijuopumusraja ylittyisikään. Vuonna 2018 liikennevirrassa joka 770:s oli rattijuoppo ja joka 130:s maistellut kuljettaja.

Liikenneturvan tuoreessa kyselyssä kymmenesosa vastanneista hyväksyy autolla ajamisen alkoholia juoneena, mutta niin, ettei rattijuopumusraja ylity – ja saattaisi myös itse toimia näin. Yhtä moni paheksuu toimintaa, mutta saattaisi silti itse toimia näin.

Savolainen muistuttaa, että myös pienemmät määrät alkoholia vaikuttavat ajamiseen. Tämän tiedostavat myös suomalaiset, sillä 94 prosenttia vastanneista kokee, että ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta alle rattijuopumusrajan, heikentää ajokykyä.

– Vaikuttaa siltä, että lasillisen tai kahden nauttiminen, vaikka on autolla liikkeellä, on yllättävän monelle hyväksyttävää. Tai sitten sitä ei pidetä esteenä ajamiselle, vaikka tilanne ei niin miellyttävä olekaan. Liikaa luottoa voidaan laittaa myös omalle ajotaidolle. Pienetkin määrät alkoholia voivat vaikuttaa reagoimiseen, havainnointiin ja ajokykyyn ylipäätään. Nollalinja on paras valinta kuskille kuin kuskille, Savolainen painottaa.

Jätä kommentti