Keski-Savon kehitys on kansallinen kysymys

Keski-Savossa käynnistyi syksyllä 2020 kansallisesti ainutlaatuinen selvitystyö, jossa kartoitettiin, millaista osaamista Keski-Savon kansainvälinen vientikeskus tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa. Selvitystyön tulokset julkaistiin tänään torstaina 18.3.

Kauppakamarin ja Navitas Kehityksen osaamisselvityksessä käy ilmi, että koulutuksen tulisi vastata paremmin yritysten tarpeisiin. Oppilaitosyhteistyön lisäksi alueen mielikuva kaipaa kirkastamista.

Keski-Savo on kansainvälinen vientikeskus, jossa on lähes 20 000 työpaikkaa. Keskus tuo Suomeen 700 miljoonaa vientieuroa vuosittain ja alueella toimii raskaimman sarjan kansainvälisiä yritysjättiläisiä, kuten Stora Enso, Andritz, Honeywell ja Sumitomo sekä laaja alihankintaverkosto. Yritykset ovat viime vuosina investoineet Keski-Savoon lähes 400 miljoonaa euroa. 

Syksyllä 2020 Varkauden sekä Pieksämäen kauppakamariosastot yhdistivät voimansa Varkauden ja Pieksämäen kaupunkien ja Joroisten sekä Leppävirran kuntien kanssa ja käynnistivät kansallisesti ainutlaatuisen selvitystyön. Selvitystyön tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista Keski-Savon kansainvälinen vientikeskus tarvitsee menestyäkseen tulevaisuudessa. Kilpailutuksen perusteella selvityksen toteuttajaksi valikoitui Talentree Oy.

Alue elää valmistavasta teollisuudesta

Haastattelun kohteiksi valittiin alueen 75 merkittävintä työnantajaa eri toimialueilta mukaan lukien kunta- ja kaupunkiorganisaatiot. 66 työnantajaa vastasi haasteeseen. Lähes 90 % vastausprosentti kertoo siitä, että asia on elintärkeä. Työnantajat tiedostavat, että nyt on aika toimia yhdessä, jos meinataan turvata alueen elinkeinoelämän edellytykset kovan kansainvälisen kilpailun sekä kansallisen aluekehityskilpailun ristiaallokossa.

Selvityksen tulosten perusteella on selvää, että alueen syömähammas on valmistava teollisuus. Selvitykseen osallistuneista työnantajista lähes puolet toimii valmistavan teollisuuden palveluksessa. Teollisuuden toimijat ovat keskinäisriippuvuussuhteessa. Isot kansainväliset yritykset toimivat väylänä globaaleille markkinoille ja vievät tarjoamansa, mukana myös keskisuurten sekä pienten yritysten osaamista ulkomaille. Tyypillisin selvitykseen osallistunut yritys oli pk-yritys, joka työllistää 20-50 henkilöä ja jonka liikevaihto on noin 2-5 miljoonaa euroa.

– Koosta riippumatta vaatimukset ovat kaikille vientikeskuksen toimijoille samat. On pärjättävä sekä laadun, että hinnan suhteen kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Mitä korkeampi jalostusarvo, sen parempi, Varkauden kauppakamariosaston puheenjohtaja Tommi Taskinen painottaa.

– Keski-Savo lienee eräs vähiten tunnetuimmista vientikeskuksista Suomessa. Alueen toimijoilla on peiliin katsomisen paikka. Keski-Savosta voivat kertoa vain alueen työnantajat ja asukkaat. Keski-Savo kaipaa kotiseutuylpeyttä ja sen tunnustamista maailmalle, Taskinen toteaa.

Selvityksen perusteella voidaan todeta muun muassa se, että talous-, informaatio-, automaatio-, metalli- ja energiaosaajien tarve tulee kasvamaan Keski-Savossa vuoteen 2028 mennessä. Vaikka selvitys ei suoraan osoita kaupunki- ja kuntaorganisaatioiden kasvavaa osaajatarvetta lähivuosina tapahtuvan eläköitymisen seurauksena, on tämä näkökulma pidettävä myös kirkkaasti mielessä vientikeskuksen tulevaisuuden koulutustarpeita pohdittaessa.

Oppilaitosyhteistyö vaatii kehittämistä

76 % työnantajista hyödyntää jollain tasolla oppilaitosyhteistyötä, mutta yhteistyösuhteet ja niiden toteutustavat ovat yksilöllisiä ja eritasoisia. Selvityksen eräs avainhavainto on se, että työnantajat näkevät oppilaitosyhteistyössä paljon kehittämisen varaa. 59 % työnantajista kaipaa oppilaitoksilta aktiivisempaa otetta tulevaisuuden osaamista tukevien koulutusohjelmien kehitystyössä. Esimerkiksi jatkuva ja systemaattinen yhteinen tiedonvaihto ja parempi tuntemus oppilaitosten opetusohjelmista ja työelämän vaatimuksista koettiin toimiviksi keinoiksi parantaa yhteistyötä.

Investointi- ja uramahdollisuudet paremmin esille

Toinen selvityksen avainhavainto on se, että Keski-Savon markkinoinnissa sekä tunnetuksi tekemisessä on paljon parannettavaa. 82 % työnantajista oli sitä mieltä, että alueen mielikuva ei houkuttele uusien osaajien tuloa. Keski-Savo tarjoaa kansainvälisiä uramahdollisuuksia keskellä Suomen suurinta Saimaan järvialuetta puhtaan luonnon ja maltillisten elinkustannusten alueella, mutta tätä viestiä ei ole toistaiseksi kyetty kertomaan markkinoille.

– Valtion taholta voi olla vaikea tunnistaa alueen erityislaatuisuutta. Suuret kansainväliset yhtiöt eivät harjoita markkinointiaan kansallisesta näkökulmasta, vaan suuntaavat suoraan kansainvälisille markkinoille, jolloin kansallinen taso jää viestinnässä välistä. Alueen suuryritykset ovat globaaleja pörssiyrityksiä ja alueella on rajoitetusti kasvollista omistajuutta, joka myös osaltaan heikentää kansallisen tason medianäkyvyyttä ja tunnettuutta.

Vientikeskuksia tulee vaalia

Uusien investointien saaminen Suomeen on elintärkeää, mutta samassa yhteydessä on tärkeää vahvistaa olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytyksiä, jotta kansantaloudelle tärkeä vientiteollisuus pysyy Suomessa ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

– Viime aikoina on vaikuttanut siltä, että valtio on kiinnostunut teollisuuspaikkakunnista vasta, kun teollisuuslaitoksen sulkemispäätöksestä on tiedotettu julkisuuteen. Suomella vaikuttaa olevan tekemistä myös kilpailukyvyn kanssa viitaten muun muassa Nesteen suunnitelmiin rakentaa uusi jalostamo Porvoon sijaan Rotterdamiin.

– Suomen valtion on korkea aika ymmärtää, mistä on kysymys, lopettaa palvelujen vetäminen pois vientikeskusalueelta ja investoitava Keski-Savoon, kuten kansainväliset suuryrityksetkin ovat tehneet. Alueen kuntien ja kaupunkien on tiivistettävä yhteistyötä ja edunvalvontaa sekä liittouduttava oppilaitosten ja yritysten kanssa osaamisen kehittämiseksi sekä alueen mielikuvan muuttamiseksi vastaamaan todellisuutta. Keski-Savon henki on puhallettava täyteen liekkiin ja tositarina kansainvälisestä vientikeskuksesta on kerrottava kaikkialle. Koulutuksen kehittäminen vastamaan Keski-Savon työnantajien erityistarpeita on kansallinen kysymys, Taskinen jatkaa.

Jätä kommentti