Kulttuurisesti moninaisessa toiminnassa on paljon mahdollisuuksia hyödynnettäväksi

Kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön mahdollisuudet kotoutumisen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä nähdään hyvinä mutta toistaiseksi osin hyödyntämättöminä.

Kotiseutuliitto on tehnyt ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen kulttuurisesti moninaisesta kotiseututyöstä. Moninaisen toiminnan laajuuden ja olemuksen, tuen tarpeiden ja tulevaisuuden näkymien selvittämiseksi toteutettiin kyselyt kansalaisverkostoille sekä kuntien henkilökunnalle ja luottamushenkilöille loppukesällä 2020. Kyselyihin saatiin yli 300 vastausta eri puolilta maata.

Kulttuurisesti moninainen kotiseututyö pyrkii huomioimaan toimijoiden ja mahdollisten toimijoiden moninaisuuden kirjoa toiminnan tavoitteissa, sisällöissä, toimintatavoissa ja toimintaan mukaan kutsuttavissa kohderyhmissä. Sen ei tarvitse olla erillistä, normaalin perustoiminnan lisäksi toteutettavaa toimintaa. Luontevimmillaan se on toiminnan tavoitteiden ja sisältöjen sekä toimintakulttuurin ja -tapojen muokkaamista sellaiseksi, että erilaisista taustoista tulevien on helpompi löytää ja päästä mukaan kotiseututyöhön.

Toimintaa ja taitoja yhteisön hyväksi

Yhdistysten ja aktiivisten kansalaisten tärkeimpiä motiiveja kulttuurisesti moninaisen toiminnan toteuttamiseksi ovat halu toimia yhteisön hyväksi sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen tukeminen. Kuntien näkökulmasta kulttuurisen moninaisuuden tukeminen kotiseutu- ja muissa yhdistyksissä tuo lisää monipuolisuutta ja asiakaslähtöisyyttä toimintaan: sen avulla kunta tavoittaa asukkaat laajemmin.

Kulttuurisesti moninaisen toiminnan nähdään vahvistavan asukkaiden kansalaistaitoja: vastuunkantoa kotiseudusta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia yhteiskunnallisesti. Näistä taidoista hyötyvät sekä lähiyhteisö että kaikenlaisista kulttuurisista taustoista tulevat yhteiskunnan jäsenet Suomessa.

Osallistumisen kynnyksiä ylitettävänä

Suurin osa kansalaistoimijoiden kyselyyn vastanneista kertoo, että heidän paikallistoimintansa on kaikille avointa. Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoittaa pyrkivänsä saamaan mukaan toimintaan ihmisiä kulttuurisesti moninaisista taustoista.

Ymmärrystä ja osaamista vähemmistöjen mukaan saamiseksi olisi kuitenkin syytä lisätä paikallistoimijoiden parissa – pelkkä avoimuus ei vielä riitä tähän. Kykymme ja mahdollisuutemme esimerkiksi saada tietoa tai päästä osallistumaan ovat erilaiset. Toimintakulttuurissamme, puhetavoissamme, tiedottamisessamme ja saavutettavuudessa voi olla liian suuria kynnyksiä ylitettäväksi. Tarvitaan vipuvoimaa, jotta mahdollisimman moni tuon kynnyksen voisi ylittää.

Mahdollisuuksia hyödynnettäväksi

Kotiseututyötä tehdään runsaasti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kuntien kanssa tehdään jo paljon yhteistyötä asukasosallisuuteen liittyen, mutta kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvää yhteistyötä on vähemmän.

Kyselyyn vastanneista kansalaistoimijoista 56 prosenttia näkee kotiseututyön mahdollisuudet kotoutumistoiminnassa hyviksi, mutta monet totesivat ne myös osin hyödyntämättömiksi. Yhdistysten kannattaa mennä rohkeasti mukaan erilaisiin moninaisuuden ja kotoutumisen verkostoihin. Paikallisia yhteistyömahdollisuuksia voi selvitellä esimerkiksi kunnan maahanmuuttajapalveluiden ja alan yhdistysten kanssa. Valtakunnallisesti myös Suomen Kotiseutuliitto voi edistää kumppanuuksia.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 101 kuntaa ja maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Raportti: www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/julkaisut/selvitykset-ja-raportit

Kenellä on oikeus kotiseutuun -selvitys

Kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön ja paikallistoiminnan tilasta ei ole ollut aiemmin kattavaa tietoa, eikä sitä ole Kotiseutuliitossa aiemmin selvitetty. Moninaisuus, kestävä kotiseutu ja aktiivinen kansalaistoiminta ovat Suomen Kotiseutuliiton strategiassa keskeisiä teemoja. Niiden edistämisen taustaksi ja tietopohjaksi toteutettiin asiaa selvittävä ”Kenellä on oikeus kotiseutuun?” -hanke. Hankkeen rahoittivat Alfred Kordelinin säätiö ja Suomen Kotiseutuliitto. Hankkeessa toteutettiin kunta- ja kansalaistoimijoille suunnatut valtakunnalliset kyselyt, joiden tuloksia tarkasteleva sähköinen raportti on luettavissa verkossa.

Jätä kommentti