Simpauttaja-Finnhits -musiikkinäytelmä menee syvälle tunteisiin

Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän. Maaseutu on tyhjenemässä – rakennemuutos puree ja maaseutuelinkeinon harjoittaminen muuttuu entistä mahdottomammaksi. Maaseudun henki on vahvasti läsnä Varkauden Teatterin tämän vuoden ensimmäisessä ensi-illassa Simpauttaja-Finnhits -musiikkinäytelmässä. Siinä on mukana syviä tunteita – iloa, naurua, surua ja kyyneleitä – kaikkinensa kunnioitetaan tyylikkäästi maaseudun merkitystä. Niin – jokaisen juurethan jossakin vaiheessa historiaa ovat olleet maaseudulla.

Maitokoppi, maitokärry, pyykkilaituri, pelto pajatso, kiljukanisteri, leveitä lahkeita – siinä muutamia elementtejä näytelmän lavasteista, tarpeistosta ja puvustuksesta. Mennään vuosikymmenien taakse kesäiseen Pohjois-Karjalan maalaisidylliin ja nuoruuden kiihkeään kesään. Varmastikin moni meistä maaseudulla syntyneistä pystyy aistimaan näytelmän ilmapiirin ja roolihahmot, johon Simpauttaja tuo kyläyhteisön ulkopuolelta oman mausteensa ja jännitteensä. Näytelmän ohjaaja Janne Kinnunen kertoi viikonpäivät sitten, että hän halusi näytelmän tarinan etenevän Oton näkökulmasta, värikylläisten silmälasien läpi. Otto on iso taiteilijasielu, joskaan taiteellisuus ei koskaan pääse puhkeamaan kukkaan. ”Ottoja” on syrjäseuduilla ollut paljonkin, löytynee edelleenkin ja myös muissa elinympäristöissä. Kysymys kuuluukin – miksi ihmiset eivät pääse toteuttamaan itseään siten, että voisivat elää onnellisina?

Lähes ikoninen, Heikki Turusen kirjoittama Simpauttaja-teos on saanut uuden version, jonka on dramatisoinut  Tarja Saikkonen. Mukana on ajankuvaan liittyvää Finnhits-musiikki – 70-luvun suosikkihittejä ja yksi näytelmän biiseistä 60-luvun lopulta. Ja välittömästi ensi-illan jälkeisessä juttelutuokiossa Heikki Turusen kanssa, hän sanoi musiikin toimivan hyvin. Ja Varkauden Teatterin produktiosta haluan lainata tähän Turusen sanat äänihaastellusta: ” Hienoa kuultavaa, näki että porukka oli innostunut, motivoitunut, halusi ja riemuitsi esityksestä. Se valottaa esitystä ratkaisevasti. Nuorekas, innostunut henki ja halu, synkkänä korona aikana ilahduttaa.”

Kirjailijan sanat pystyn aidosti allekirjoittamaan. Todellakin sai tunteen, että Varkauden Teatterin näyttelijät heittäytyivät innostuksella ja riemulla – oli kiva tehdä musiikkinäytelmää hyvällä yhdessä tekemisen meiningillä, raikkaalla pirskahtelulla. Korona-ajan keskellä tihkuvaa kesälämpöä ja suuria tunteita. Varkauden Teatterin oma porukka bändinä, mukana parikymmentä erilaista instrumenttia, komeasti äänissä laulamista – omalla saundillaan ja tässä produktiossa myös omalla koreografiallaan. On sanottava, että lavalla oli multilahjakkuuksia. Musiikin puolella biisilistalla seitsemän eri kappaletta, joista osia kuultiin toisintoina näytelmän edetessä.

Luonnollisesti näytelmän nimirooli kohoaa keskiöön, mutta parituntinen kokonaisuus toki muodostuu teatterin henkilökunnan yhteistyön tuloksena – valaistuksen luodessa kesää ja sadunomaista maailmaa – kesän hengitystä. Tuon parituntisen aikana sain kokea monta syvälle tunteisiini menevää hetkeä ja näin se oli tarkoitettukin – näytelmän kertomuksen ja musiikin välityksellä. Kiitos siitä jälleen kerran – kyllä Varkauden Teatterissa osataan!

Näytelmän rooleissa: Simpauttaja (Ville Veikko Valtanen), Imppa (Lassi Jämsä), Otto (Jussi Immonen), Hilppa (Kari Suhonen), Eeli, baarinpitäjä; Pirtamon vanha emäntä; Lyyli Kaurapelto (Marja Sundgren), Kuuno (Markku Ryytty), Juuli (Isa Lindgren-Backman), Pirtamon Jouko (Jukka-Pekka Löhönen), Marketta; Pirtamon vanha isäntä; Ruottala (Myy Lohi), Jomppa Kaunismäki (Pietari Pentikäinen), Hemmo Sysmänaho (Väinö Makkonen), Lassi Kaurapelto (Sami Ruutiainen), bändi ja laulut (koko ensamble).

Näytelmän kapellimestari ja laulujen sovitus (Sami Ruutiainen), koreografi (koko ensamble), lavastus (Sami Härkönen), puvustus (Sari Kirjavainen), valot (Marko Etelärinne), äänet (Jussi Heiskanen), kampausten ja maskien suunnittelu (Miia Immonen), tarpeisto (Mirja Ryytty), lavastuksen toteutus (Sami Härkönen, Jani Jeulonen), pukujentoteutus (Sari Kirjavainen, Taina Peltomäki), pukija (Tiina Ruutiainen), näyttämötyöntekijä (Jussi Immonen), järjestäjä (Ville-Veikko Valtanen), Näyttämömies (Petteri Ryytty), valokuvat (Sampo Luukkainen), juliste, ennakkokuvat ja käsiohjelma (Sari Kaurola).

Eikä tässä vielä kaikki. Varkauden Teatterin aulatilassa on esillä näyttely, jossa on näytelmän Oton esikuvan, Kauko Niskasen tekemiä naisfiguureja ja kirjailija Heikki Turusen kirjoittamasta pitkästä lehtijutusta referoitua tekstiä, aulatilan yksi seinä ”tapetoituna”.

Kuvaesitykset kuvat: Sampo Luukkainen

Jätä kommentti