Könönpellon koulu – mikä painaa vaakakupeissa?

Suunnitelmat Könönpellon uuden koulun rakentamiseksi puhuttavat. Varkautelaisilla on tullut mieleen, että pitäisikö vanhoja koulurakennuksia korjata, ulkokuori säilyttäen – sisätilojahan voi nykyaikaistaa. Vuonna 1953 rakennetun koulun suunnitteli silloinen Varkauden kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen, jonka kynänjälki näkyy monessa paikassa Varkaudessa.

Yksi tätä asiaa pohtinut on aikoinaan Könönpellon koulussa matemaattisia aineita opettanut lehtori Erkki Laita, joka kertoo innostuneensa Könönpellon uuden koulun rakentamisasiasta lähinnä arkkitehtuurin vuoksi.

– Pitää olla taitava arkkitehti, kyseessä on iso rakennus – miten rakennus istuu vanhan koulun rinnalle. Eniten raastaa, kun käydään suojellun kohteen kimppuun aikomuksena purkaa matala siipirakennus. Pitäisi kunnioittaa suojelupäätöstä – ei rikkoa suojeltua kulttuurimiljöötä, sanoo Laita.

– Jos uusi koulurakennus on täysin poikkeava arkkitehtuuriltaan, niin tulee samanlaista sotkua kuin monessa muussa paikassa. Muistuu mieleeni kotipitäjästä Knuuttilan raitti, jossa on vanhoja, kaksikerroksisia pohjalaisia taloja pitkä rivi maantien varressa. Ja keskelle riviä on rakennettu tiilitalo, hän nostaa esille ja muistuttaa, että toisessa maailmansodassa melkein puoli Eurooppaa pommitettiin ”muusiksi” ja sodan jälkeen rakennettiin vanhan kaavan mukaan, eikä pidetty kalliina.

– Vanhat kaupungit rakennettiin entisennäköisiksi ulkoapäin. Tärkeää, että ulkonäkö säilyy – se on ihmisten muistissa.

Erkki Laita sanoo suhtautuvansa yleensäkin nykyrakentamiseen skeptisesti ja onko asiat pistetty oikeisiin vaakakuppeihin, harkittu ja punnittu painoarvot.

– Velvoittaako suojelu, että vanhasta koulurakennuksesta pidetään huolta, mitkä ovat ylläpitokustannukset uuden koulurakennuksen ylläpitokustannusten lisäksi. Ja jos rakennetaan uusi koulurakennus ja väistötilat, maksaahan sekin lisää, sanoo Laita, joka ihmettelee, miksi samaan kasaan pitää rakentaa – eikö uudisrakennukselle löytyisi muuta paikkaa. Suomessa on tilaa.

– Kaiken kaikkiaan, mielestäni koulujen keskittämisessä yhteen paikkaan ei ole järkeä – ongelmat vain kasaantuvat, hän toteaa.

2 kommenttia artikkeliin ”Könönpellon koulu – mikä painaa vaakakupeissa?”

  1. Käykääpäs kattomassa Googlettamalla minkälaisen ”uuden” koulun tekivät nykyarkkitehdit Hämeenkyröön. Löytyy nimellä ”Silta” nimittäin sen nimiseksi kulttuuri mestarit sen nimesi..Voihan helvettien helvetti kun tänne voisi laittaa kirosanoja mutta saatana sentään.. ei ole yhtää tarpeeksi keksitty niin pahaa sanastoa kun siitä hökötyksestä voisi käyttää… Lisäksi vielä koko paska on suunniteltu päin sitä paikkaa mikä yleensä peitellään housuilla tai ainakin jollakin rätillä. Pihat ovat siten avarat että tuuli ja lumituisku osuu lapsiin. Mitään vesisateen suojaa ei ole eikä myöskään varjoa koviin auringon paisteisiinl. Sisältä kyhäelmä on vielä älyttömän sekava ja siellä eksyy aikuisetkin lapsista puhumattakaan. Ihan älytöntä….. ELI TARKOITAN ETTÄ……. Jos Köpen koulu vain jollakin lailla vielä pitää lämpönsä ja vedet ulkopuolella eikä ole ihan hirveitä home tai muita haittoja niin pitäkää ihmeessä se vanha koulu. Koittakaa vain korjailla sen verta että se on kouluna hyvä. Levittäkää Hämeenkyrön epäonnistuneen kyhäelmän kuvat kaikkialle Varkautelaisille, ihan varoittavaksi esimerkiksi. t. ’

    Vastaa
  2. Vanhassa vara paree. Täysin toimintakuntoiset ja pystyssä olevat rakennuksethan sen itsessään todistavat.
    Uusia homeen vallassa olevia rakennuksia joudutaan purkamaan ja sairastuneita elvyttämään.
    Tolokkuva touhuloehi.

    Vastaa

Jätä kommentti