Itä-Savon kuntien suuntautuminen Pohjois-Savoon ei ole mahdollista ilman siirtymärahoitusta

Pohjois-Savon maakuntahallitus pitää hallituksen esitysluonnosta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistuksesta periaatteessa oikeansuuntaisena. Peruspalveluiden vahvistaminen sekä parempi perustason ja erikoistason integraatio voisivat kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja Pohjois-Savossa.

Suurimmat kysymykset ja huolenaiheet liittyvät maakuntahallituksen mielestä rahoituksen riittävyyteen, yliopistollisten sairaaloiden palvelutuotannosta aiheutuvien lisäkustannusten huomioimiseen sekä omaisuuden siirtymisestä lankeaviin rasitteisiin kunnille.

Lausunnossa painotetaan, että aleneva rahoituspohja uhkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä Pohjois-Savossa jo ennestään korkean palvelutarpeen ja rakenteellisten haasteiden ristipaineessa. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukuntiin tuo vastaavanlaisia haasteita myös pelastustoimen rahoitukseen.

Maakuntahallituksen mielestä sote-maakuntien tulee perustua hallitusohjelman mukaisesti nykyisiin maakuntarajoihin. Itä-Savon kuntien Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava tulee kuulua Etelä-Savon sote-maakuntaan, mikä vastaa nykyisiä maakuntarajoja.

Maakuntahallitus hyväksyi lausunnon äänin 7-4.

Lausunnossa luetellaan haasteita, joita syntyisi Itä-Savon kuntien liittymisestä Pohjois-Savon sote-maakuntaan: rahoitus nykymuotoisten sote-palveluiden tuottamiseen on riittämätön, Etelä-Savon väestöpohja jää liian pieneksi, laaja-alainen vaikutusten arviointi on tekemättä ja uudistuksen muutoinkin tiukka aikataulu vaarantuu.

Maakuntahallitus toteaakin ykskantaan, että nykyisen kaltaista palvelurakennetta ei ole mahdollista säilyttää ilman siirtymärahoitusta.

”Mikäli lainsäädännössä vahvistettaisiin maakuntajako, jossa Itä-Savon kunnat siirtyisivät Pohjois-Savon sote-maakuntaan, tulisi maakuntien rahoitusmallia muuttaa siten, että Pohjois-Savon maakunta saisi erillistä siirtymärahoitusta, joka olisi selvästi kasvava, ei vähenevä.”

Lausunnossa kiinnitetään huomiota myös tulevien sote-maakuntien nimeen.

”Uudet sote-maakunnat tulisi selkeästi erottaa nykyisistä maakuntaorganisaatioista nimeämällä ne selkeästi eri tavalla, molemmissa ei tulisi käyttää sanaa maakunta. Myös pelastustoimi on osa tulevia sote-maakuntia ja näin ollen sen olisi myös hyvä näkyä nimessä. Yleisnimellä lakiehdotuksien mukaisia sote-maakuntia voisi kutsua esimerkiksi alueeksi tai piiriksi.”

Uusien sote-maakuntien on tarkoitus käynnistyä 1.1.2023, jos uudistus etenee hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi >

Jätä kommentti