Suomen Kotiseutuliitto keskittää lähivuosien työnsä
erityisesti asukkaiden juurtumisen malleihin, kestävään kehitykseen ja
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Liiton tehtävänä on edistää paikallisiin
lähtökohtiin perustuvaa, osallisuutta vahvistavaa ja moniarvoista
kotiseututyötä.
Kotiseutuliitto on saanut valmiiksi Rakkaudesta
kotiseutuun -strategiansa vuoteen 2030.
– Liiton pyrkimyksenä on, että paikallisyhteisöt tarjoavat
tulevaisuudessa kestävän ja uudistuvan kotiseudun kaikille asukkailleen,
strategiatyötä liitossa johtanut hallituksen varapuheenjohtaja Sampo Purontaus toteaa.
Kotiseutuliiton jäsenet etsivät keinoja, joiden avulla uusi
asukas pystyy kasvattamaan vahvat juuret uuteen kotiseutuunsa. Liitto auttaa
jäseniään tuossa työssä etsimällä ja jakamalla hyviä toimintamalleja, jotka
sopivat kaikille tulokkaille: nuorille, maahanmuuttajille ja maassamuuttajille.
Kotiseututyöllä on tärkeä rooli kestävän kehityksen
edistämisessä. Liitto katsoo tehtäväkseen tukea sekä jäseniensä että koko
yhteiskunnan matkaa kohti kestävyyttä. Erityisesti kulttuurisesta kestävyydestä
herätetään keskustelua ja pureudutaan siihen, mitä kaikkea tuo sanapari
tarkoittaa kotiseututyön näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille
kotiseutuyhdistyksissä tehtävää työtä esimerkiksi osallisuuden vahvistamisessa.
Liiton arvot: avoimuus, osallisuus, paikallisuus,
yhteenkuuluvuus, kotiseuturakkaus pysyivät. Niiden lisäksi mukaan keskeiseksi
arvoksi otettiin yhdenvertaisuus.
– Kotiseuturakkaus on arvoistamme se kaikkein keskeisin asia.
Kotiseutu on siellä, missä sydän sanoo sen olevan. Kotiseutu ei ole rajoja vaan
rakkautta, Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihko toteaa.
Kotiseutuliitolla on jäsenistön kautta yhteys joka kuntaan,
mikä on merkittävä vahvuus kaikille liitossa toimiville ihmisille ja
organisaatioille. Liitto haluaa lisätä vuorovaikutusta kotiseutuliikkeessä sekä
hyvien mallien jakamista ja tuo esille jäsenten tekemää arvokasta työtä – näin
se vahvistaa koko kotiseutuliikettä.
