Syystunnelmia-konsertti Varkauden pääkirkossa

Varkauden soittokunta yhdessä Varkauden seurakunnan kanssa järjestää kirkkokonsertin lauantaina 30.11.klo 16 Varkauden pääkirkossa. Konsertti juhlistaa 80-vuotiasta kirkkoa, 150-vuotisjuhlavuotta viettävää säveltäjä, kapellimestari Armas Järnefeltiä sekä 135- vuotisuuttaan juhlivan Varkauden Tehtaan soittokunnan ensimmäistä kapellimestaria Ilmari Kivisaloa. Konsertissa esiintyvät Varkauden soittokunta ja Pieksämäen Rautatieläisten soittokunta kapellimestarinaan Janne Juutilainen ja laulusolistina Tapani Majuri.

Konsertin ohjelmistoon on valittu kansallisromanttisia teoksia ajalta ennen Varkauden rakentamista. Pääpaino on Varkauden soittokunnan ensimmäisen kapellimestarin Ilmari Kivisalon ja 150 v juhlavuotta viettävän Armas Järnefeltin sävellyksistä.

Suuri osa konsertin teoksista on Ilmari Kivisalon käsien kautta syntyneitä, joko säveltäjänä tai sovittajana. Nykyiselle kokoonpanolle ne on orkestroinut 1900 luvun alkupuolella käsinkirjoitetuista nuoteista orkesterien nykyinen kapellimestari Janne Juutilainen.

Konsertin solisti on Varkauden seurakunnan kanttori Tapani Majuri.

Konserttiin on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 €. Konsertin tuotto lahjoitetaan varkautelaisen nuorison hyväksi.

Juho Ilmari Kivisalo

(17.12.1884 Pori – 2.5.1940 Varkaus)

Ilmari Kivisalo syntyi 135 vuotta sitten Porissa Juho Ilmari Blomroos nimisenä. Musiikki vei nuoren ja kornetin soittamisen hän aloitti Porin sahan soittokunnassa, siirtyi 1903 Kaartin soittokuntaan ja sen lakkauttamisen jälkeen 1905 takaisin Poriin toimien sikäläisessä soittokunnassa ja orkesterissa. 1907 hän siirtyi Viipurin kaupunkisoittokuntaan. Hän opiskeli Viipurissa ollessaan musiikin teoriaa ja valittiin 1910 soittokunnan apulaiskapellimestariksi. 1913 perustettiin Warkauden Tehtaan soittokunta Walter Ahlstömin määräyksestä ja Ilmari Kivisalo aloitti syksyllä 1913 menestyksekkään uran sen kapellimestarina. Hänen vaikutuksensa varkautelaiseen musiikkielämään on suuri. Määrätietoisena, tarkkana ja vaativana orkesterin johtajana ja kouluttajana hän johdatti soittokunnan menestykseen ja kunniaan, yli Suomen rajojenkin. Lisäksi hän johti myös varkautelaisia kuoroja sekä jouhiorkesteria.

Ilmari ansioitui myös uusien soittajien kouluttajana, säveltäjänä ja sovittajana. 1900 luvun alkuvuosikymmeninä ei vielä ollut saatavana kustannettua puhallinmusiikkia kovinkaan paljon, vaan lähes kaikki musiikki piti sovittaa kulloisellekin orkesterille sopivaksi. Varkaudessakin soittokunnan koko vaihteli 7 miehestä 18. Soittokunnan täyttäessä 25 vuotta 1938 oli Ilmarin sävellyksiä tai sovituksia esitetty 274 konserttiteosta sekä yli 300 tanssikappaletta.

Syystunnelmia -konsertin avausteos, Ilmari Kivisalon Capricétto,  lienee kantaesitys. Teos on ollut Ilmarin arkistossa ja löytyi sieltä kesällä 2019. Alun perin teos on tuon ajan tylyiin kirjoitettu torviseitsikolle, konsertissa kuullaan isolle puhallinorkesteriile orkestroitu versio.

Kolmesta erillisestä teoksesta koostuvan Pienen Suomalaisen sarjan osat Menuetto ”Kuutamolla” ja Kehtolaulu Ilmari on säveltänyt jo Wiipurin vuosina. Impromtun kanssa sarja esitettiin Varkaudessa Tehtaan soittokunnan 15 v juhlakonsertissa 13.10.1928. Warkauden Lehti kirjoitti teoksesta: Tyylikkäästi ja miellyttävän koruttomasti kirjoitettuja paloja.

Teoksista kuuluu selkeästi Ilmarin pyrkimys sävellyksissään tarkkaan rytmiikkaan sekä luontevaan melodian käsittelyyn. Armeijan soittokunnan vaikutusta ei voi tässä päätelmässä ohittaa.

1920- luvun taitteessa Uusi Suomi kirjoitti:

Ilmari Kivisalo on luontaisilta lahjoiltaan musiikkeri ja omilla sävellyksilläänkin esiintynyt. Esitysten rytmiikasta ja taiteellisesta mausta, samoin kuin äänenannon pehmeydestä ja puhtaudesta voi päätellä, että soittajia on koetettu saada käsittämään musiikkia enemmänkin kuin mitä on tarpeen ainoastaan oman äänensä esittämiseen.

Edvard Armas Järnefelt 

(14.8.1869, Viipuri – 23.6.1958 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.

Armas Järnefelt syntyi Viipurissa 14.8.1869. Lapsuutensa hän asui Helsingissä. Kun 1884 hänen isänsä kenraali August Järnefelt nimettiin Kuopion läänin kuvernööriksi, muutto savoon oli edessä. Lukion ja ylioppilastutkinnon Armas Järnefelt suoritti Kuopion Lyseossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen oli vuorossa musiikkiopinnot Helsingin Musiikkiopistossa Martin Wegeliuksen johdolla. Musiikkiopistossa Järnefelt tutustui opiston oppilaina olleisiin, neljä vuotta vanhempaan Jean Sibeliukseen (1865-1957) samoin kuin tulevaan vaimoonsa Maikki Pakariseen (1871-1929).

Valmistuttuaan Järnefelt lähti syksyllä 1890 opiskelemaan Berliiniin Albert Beckerin ja edelleen 1892 Pariisiin Jules Massenet`n johdolla. Elokuun 25. päivänä 1893 Armas ja Maikki vihittiin Joensuussa. Vuosien 1895-1898 aikana Armas ja Maikki Järnefelt kiersivät Euroopan oopperataloissa (Breslau, Magdeburg, Berlin, Düsseldorf, Bremen, Hamburg ja Dresden), Maikki solistina ja Armas harjoituspianistina tai kapellimestarina.

Vuodesta 1898 vuoteen 1903 Armas Järnefelt toimi Wiipurin Musiikinystäväin orkesterin johtajana. Sitten seurasivat itse järjestetyt Wagner-viikot juuri valmistuneessa Kansallisteatterissa, vuosina 1904, 1905 ja 1906.

Kauden 1905-1906 Järnefelt oli kiinnitettynä Tukholman Kuninkaallisen teatterin (sittemmin kuninkaallinen ooppera) orkesterin kapellimestariksi. Martin Wegeliuksen kuoltua yllättäen maaliskuussa 1906 otti Järnefelt vastaan Musiikkiopiston johtajan viran, mutta jo seuraavan vuoden keväällä tultiin Tukholmasta ”oikein miehissä” pyytämään Järnefeltiä takaisin. Järnefelt lupautui Kuninkaallisen Oopperan kapellimestariksi ja hoiti tätä virkaa 25 vuotta kunnes 1932, 63 vuoden ikäisenä siirtyi eläkkeelle.

Kun Armas Järnefelt sai toimen Tukholman oopperan kapellimestarina 1907 ja vaimo, Maikki Järnefelt samanaikaisesti pyrki luomaan uraa italialaisissa oopperataloissa, nimellä Maria Campoferro, tähtäimenään La Scala ja Bayreuth, johti tämä väistämättä avioeroon, joka vahvistettiin 1908.

Tukholmasta Järnefelt löysi uuden vaimon. Vuonna 1896 oopperassa debytoinut mezzosopraano Liva (Olivia) Edström (1876-1971) ja Armas Järnefelt vihittiin 1910 Hangossa Suomessa.

Laulujuhlat Helsingissä vuonna 1931. Armas Järnefelt johtaa kantaattiaan ”Isänmaan kasvot” (Kuva: www.armasjarnefelt.fi)

Armas Järnefelt erosi Kuninkaallisen oopperan palveluksesta kauden 1931-1932 päätyttyä 63 vuoden ikäisenä, 25 vuoden työskentelyn jälkeen. Viimeisenä johdettavana oli Hans Pfitznerin Das Herz. Syksyllä 1932 hänet kiinnitettiin Suomalaisen oopperan taiteelliseksi johtajaksi, josta tehtävästä hän erosi neljä vuotta myöhemmin. Suomalaisessa Oopperassa Armas Järnefelt johti lähes puolen vuosisadan kuluessa kaikkiaan 270 esitystä. Vuonna 1936 Järnefeltit muuttivat takaisin Tukholman kotiinsa. Tukholmasta käsin tehtiin sitten vierailuja eri puolille Ruotsia, mukaan lukien vierailut Kuninkaallisessa oopperassa ja Tukholman Konserttiyhdistyksen orkesterin johtajana, samoin kuin usein toistuvat vierailut Suomessa sekä Suomalaisen oopperan että eri orkesterien johtajana.

Viimeisen kerran Järnefelt nosti tahtipuikkonsa Helsingin Kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin soittajista kootun suurorkesterin edessä joulukuun 8. päivä 1950 Sibeliuksen 85-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä juhlakonsertissa. Itse hän oli tuolloin täyttänyt 81 vuotta.

Järnefeltin sävellystuotantoon kuuluu sekä pienimuotoisia kappaleita että suuria orkesteriteoksia. Tunnetuimpia lyhyitä yksittäiskappaleita ovat Preludi (1900) ja tässäkin konsertissa kuultava Berceuse (1904), johon hän sai oivalluksen kuumeisen Eva-tyttärensä unta katsellessaan.

Säveltäjä vai esittävä taiteilija

Järnefelt loi keskeisen tuotantonsa aikana, jolloin kansalliset pyrkimykset elivät vahvoina Suomen taiteessa. Hän käytti muutamissa teoksissa suomalaisia kansansävelmiä, kuten tässäkin konsertissa kuullaan. Lyyrisyys korostuu hänen säveltäjän kuvassaan, osin Preludin ja Berceusen suosion vuoksi miniatyyrimuodon merkitys on nähty suurena. Hän ei säveltänyt sinfoniaa, vaan oli enemmänkin melodikko ja tunnelmien luoja.

Järnefelt keskittyi osin rahapulan takia soittamiseen ja johtamiseen jo 1890 luvun opiskeluvuosinaan Saksassa ja Ranskassa.

Vertailua Sibeliukseen ja kysymystä  ”Sibeliuksen varjosta” on vaikea välttää hahmoteltaessa Järnefeltin säveltäjäkuvaa. Hän puhui usein Sibeliuksen ylivertaisuudesta säveltäjänä ja tämän lamaannuttavaa vaikutusta omaan musiikkinsa.

Myönnän rehellisesti, että Sibeliuksen omaperäisellä mestaruudella oli hillitsevä vaikutus omaan sävellystyöhöni.

Tämän toteamuksen Armas esitti Aino-Maija Tikkaselle 85 vuotispäivän kunniaksi tehdyssä radiohaastattelussa.

Katkelma Jean Sibeliuksen kirjeestä Armas Järnefeltille hänen 70 v päivänään:

                      Rakas Armas,

Sydämestäni onnittelen Sinua, kun pystyt viettämään seitsemänkymmenvuotispäivääsi taiteilijatyösi huipulla.

Sinun sieluntäyteinen, syvästi omaperäinen taiteesi on aina kyennyt saamaan sisälläni soimaan muutoin vaienneet kielet.

Sinun musikaalisuutesi, tyylitietoisuutesi, ja muototajusi – kaikki synnynnäisiä ominaisuuksia, tuovat teoksiisi charmia, joka – kuten olet kokenutkin – ei milloinkaan kadota vaikutustaan.

Esittävänä taiteilijana olet loistavalla tavalla tulkinnut mm. minun teoksiani. Lämpimät kiitokset  Sinulle siitä. Unohtumaton oli esityksesi ensimmäisestä sinfoniasta seitsemänkymmenvuotispäivänäni – paras esitys, mitä milloinkaan tämän teoksen osaksi on tullut.

Veljellinen tervehdys, lankosi ja ihailijasi, vanha ystävä

                      Janne

Järvenpää, 12. päivänä elokuuta 1939

Kirjoittanut Janne Juutilainen

Lähteet:

Warkauden Tehtaan soittokunta 25 v – historiikki

Armas Järnefelt Kahden maan mestari, toim. Hannu Salmi

armasjarnefelt.fi

Jätä kommentti