Warkaus-seura edistää yhteisöllisyyttä

Kotiseutuyhdistys Warkaus-seura ry:n sääntömääräisessä syyskokouksessa tiistaina 26.11. puheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Jaakko Ikonen. Kokouksen avaussanoissaan Suomen Kotiseutuliiton valtuutettu, Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton varapuheenjohtaja Anna-Maija Korhonen toi esille, että kotiseututyön yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on tarjota mahdollisuus kohtaamiseen.

– Kotiseututyö kokoaa yhteen heitä, jotka tuntevat kuuluvansa yhteen alueellisesti, paikallisesti, yhteisen kielen, harrastuksen tai yhteisen henkisen perinnön kautta. Kotiseutuliiton toiminnan kulmakivinä ovat osallisuus, paikallisuus ja moninaisuus. Kotiseutu, joka rakentuu yhdessäolon ja kohtaamisen varaan, löytyy meidän sydämistämme, ajatuksistamme, puheestamme ja kättemme töistä, sanoi Korhonen ja viestitti paikalla olijoille tutkija Emilia Palosen Kotiseutuliiton juhlaseminaarissa kotiutumisesta ja kotiseudusta sanat: ”Kotiudumme moniin paikkoihin ja näemme kotiseudun moninaisena. Tulemalla yhteen ja keskustelemalla kotiseudusta opimme myös muista kotiseuduista, jotka koemme omiksemme.”

Asta Olli, Lauri Andersin ja Eino Piippo saivat Suomen Kotiseutuliiton kultaiset ansiomerkit

Anna-Maija Korhonen totesi kulttuuriperinnön elävän ja voivan hyvin silloin,  kun pystytään kokoontumaan yhteen Ja silloin, kun pystytään siirtämään kulttuuria seuraaville sukupolville yhdessä toimimalla. Hän myös kiitti Suomen Kotiseutuliiton ja Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton puolesta kotiseututyön aktiivitoimijoita ja Warkaus-seura ry:n hallituksen pitkäaikaisia hallituksen jäseniä Asta Ollia, Lauri Andersinia ja Eino Piippoa, joille luovutettiin Suomen Kotiseutuliiton kultaiset ansiomerkit. Kokouksen yhteydessä saatiin nauttia musiikkituokioista, joita tarjosivat soitollaan ja laulullaan Justiina Paasonen ja Pieta Martikainen.

Musiikkia tulkitsivat kauniisti Justiina Paasonen (kuvassa vas.) ja Pieta Martikainen.

Yhteisöllisyyden edistäminen

Puheenjohtaja Ikosen mukaan kotiseututyön näkökulmasta katsottuna, myös Varkaudessa, lähestymistapojen ja keinojen osalta on tehtävä uudelleen arviointia. Jotta kotiseututyön ”punaisena lankana” saataisiin yllä pidettyä ja edistettyä yhteisöllisyyttä.

Maailma on muuttunut. Konkreettisena todisteena siitä on muun muassa se, että tänä vuonna, Varkauden 90-vuotisjuhlavuonna järjestetty kirjoituskilpailu kaupungin peruskoululaisille tuotti vai 21 tekstiä, joista alle 10 oli julkaisukelpoisia. Näin  ollen teksteistä muodostunut kirja jäi haaveeksi. Vastaavasti Varkauden täyttäessä 75 vuotta, kirjoituskilpailun kautta saatiin aikaiseksi toistasataa sivua sisältävä kirja.

– Seuraavalla kerralla kannattanee järjestää videontekokilpailu – ehkä materiaalia tulee enemmän. Kysymys kuuluukin, että miten saadaan lapset, nuoret ja perheet inspiroitumaan mukaan kotiseututyöhön, hän pohtii.

Uusia ajatuksia ja tuulahduksia tarvitaan. Viimeisten viiden vuoden aikana Warkaus-seuran toiminnoissa on ollut mittavia hankkeita – tahti on ollut jopa hengästyttävää. Suomi 100-juhlavuonna seura jakoi kaikille kyseisenä vuonna syntyneille varkautelaisille yli 130 käsintehtyä puista perinnekelkkaa. Lisäksi toimitettiin kirja ”Varkaus 100-vuotiaassa Suomessa”. Usean vuoden ajan seura teki Piiput-kotiseutulehteä.

Keskustelu arvoihin

Kotiseutuyhdistyksen nykytilannetta Jaakko Ikonen luonnehtii aika hyväksi – niin talouden kuin myös Varkauden Kotiseutukeskuksen rakennuskannan osalta. Pihamaalla sijaitseva Väentupa on korjattu ja uusittu, lisäksi Väentuvan takapihalle on rakennettu Såltinin Areena kulttuuritoimintaa varten. Kotiseutukeskuksen päärakennus on hyvässä kunnossa, keittiö on uusittu 2010-luvulla. Museovirastolta Warkaus-seura on saanut avustusta – suunnitelmissa on päärakennuksen rännien uusiminen ja salaojittaminen.

– Jos Varkauden kaupunki antaa anotun avustuksen, niin ensi vuonna olisi mahdollisuudet tehdä remontit. Välillä on ollut sellainen tunne, että yhdistyksen toiminta on typistynyt pelkästään kiinteistön ylläpitoon. Siinä suhteessa toivoisin kaupungin oikeasti kiinnittävän huomiota siihen, että talkoo- ja yhdistysvoimin on kolmen vuosikymmenen ajan ylläpidetty Varkauden vanhinta jäljellä olevaa asuinrakennuskompleksia. Sitä taustaa vasten kaupunki voisi omassa päätöksenteossaan huomioida asian. Omasta toiminnastaan saamansa tulot Warkaus-seura on koko ajan investoinut Kotiseutukeskuksen rakennuskantaan, jonka ylläpito huutaa talkoolaisten perään.

Ikosen mukaan tilanne on nykypäivänä sellainen, että pieni ihmisjoukko on hoitamassa asioita – uusien ihmisten mukaan saaminen on äärimmäisen haastavaa. Kliseenomaisesti voikin sanoa ihmisten vapaa-ajasta käytävän kovaa kilpailua.

– Keskustelu pitäisi palauttaa arvoihin, jotta saataisiin ihmiset ymmärtämään – millaiset arvot lepäävät kulttuurihistoriallisissa kohteissa. Ihmiset pitäisi saada uudelleen inspiroitumaan – se on ainoa kestävä tie, jotta pystytään jatkossakin ylläpitämään kohteet, hän jatkaa.

Warkaus-seura ry:n Varkauden Kotiseutukeskus Tyyskä on kaupungin suunnitelmissa olevan ”vihreän käytävän” tuntumassa – kyseessä kevyen liikenteen väylä Vattuvuorelta Kämärille. Suunnitelmiin kuuluvat sillat, jossa ensimmäinen silta yhdistää Itsenäisyydenpuistosta kulkemisen Tyyskään ja siitä edelleen Navitakseen.

– Tuleva silta mahdollistaa ranta-alueen rakentamisen ja kehittämisen osana Wanhaa Varkautta. Tyyskän ranta on entisöitävissä ja vuosi sitten tehtyjen maaperämittausten mukaan myrkkyjä ei löytynyt eli ranta voidaan ruopata ja laittaa kuntoon, toteaa Ikonen.

Varkauden kaupungin 90-vuotisjuhlavuoden merkeissä Kotiseutukeskus Tyyskässä vietettiin tiistaina 26.11. avoimien ovien päivää kahvin, glögin ja täytekakun merkeissä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Warkaus-seura edistää yhteisöllisyyttä”

Jätä kommentti