Kotiseututyön korkein tunnustus seitsemälle kotiseututyössä ansioituneelle

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin tänä vuonna seitsemälle henkilölle. Mitalin saivat tuusulalainen Sakari Heikkilä, kauhajokelainen Jussi Kleemola, mikkeliläinen Heikki Kupiainen, lapinlahtelainen Mirja Lehikoinen, leppävirtalainen Kirsi Moisander, mikkeliläinen Pia Puntanen ja merikarvialainen Jorma Rinne.

Mitaleja jaetaan kerran vuodessa, ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa. Tänä vuonna gaala järjestettiin lauantaina 10. elokuuta Rykmentinpuistossa Tuusulassa, Hyrylän lakkautetun varuskunnan historiallisessa miljöössä.

Kotiseututyön ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus.  Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.


Sakari Heikkilä, kotipaikka: Tuusula, Uusimaa

Tuusula-Seuran puheenjohtaja, herastuomari Sakari Heikkilä on toiminut Tuusulan kunnan kotiseutu- ja kulttuurityössä vuosikymmeniä. Tällä hetkellä hän on Tuusula-seuran puheenjohtaja ja työskennellyt aktiivisesti Valtakunnallisten kotiseutupäivien onnistumiseksi Tuusulassa tänä vuonna. Heikkilä on tehnyt väsymättä työtä Tuusulanjärven eli Uudenmaan maakuntajärven puolesta, ja hän on myös Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen. Heikkilä antaa aina ison työpanoksen kotiseutunsa puolesta, ja moni projekti on hänen vastuullaan ja hänen harteillaan.

Heikkilän ansiot etenkin paikallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Jussi Kleemola, kotipaikka: Kauhajoki, Etelä-Pohjanmaa

Opetusneuvos Jussi Kleemolalla on takanaan vuosikymmenten kotiseutu-ura Kauhajoki-Seurassa, Kauhajoen kulttuurisäätiössä, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksessä sekä muissa alueellisissa yhteisöissä. Kleemola tunnetaan lukuisten kotiseutujulkaisuiden toimittajana ja kirjoittajana. Vuonna 2018 Kleemola sai Artturi Leinosen palkinnon kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Kauhajoki-Seuran puheenjohtajana hän muun muassa kantoi vastuuta kauppakartanon, paikallisen kotiseututalon, kymmenen vuotta kestäneestä remonttihankkeessa. Hän on myös Kotiseututieto digiaikaan -hankkeen isä ja aktiivi.

Kleemolan ansiot paikallisessa ja alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.


Heikki Kupiainen, kotipaikka: Mikkeli, Etelä-Savo

Filosofian tohtori, lehtori Heikki Kupiainen keräsi kotiseutunsa paikannimistöä jo koululaisena. Nyt hänellä on takanaan 40 vuotta aktiivista yhdistystoimintaa eri puolilla Etelä-Savon maakuntaa lukuisissa järjestöissä. Kupiainen on laatinut kymmeniä kotiseutukirjoja. Hänet tunnetaan monipuolisena opettajana ja esitelmöitsijänä. Hän on johtanut kulttuurimaisema- ja rakennusperintötutkimushankkeita sekä järjestänyt paikallisia kulttuuritapahtumia ja kursseja. Kotiseututyön tuloksena on kymmeniä, ellei satoja, kylähistorioita ja perinnekirjoja, koulujen opetusaineistoja, radio-ohjelmasarja kotiseutukirjojen laatimisesta ynnä muuta. Kupiainen tunnetaan Etelä-Savossa vaikuttavana kotiseututoimijana.

Kupiaisen ansiot paikallisessa ja alueellisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Mirja Lehikoinen, kotipaikka: Lapinlahti, Pohjois-Savo       

Pitkän uran historian ja äidinkielen lehtorina tehnyt Mirja Lehikoinen on toiminut aktiivisesti kotiseututyön edistämiseksi ja kotiseutuhistorian keräämiseksi Lapinlahden ja Rautavaaran kunnissa. Kotiseututyötä hän on tehnyt etenkin lasten kanssa, onnistuen hyvin tavoittamaan lapsiryhmät kotiseutumuseon opastuksissa ja onnistuneilla näyttelyillään. Lehikoinen on toiminut vuosikymmenet kotiseututyön ytimessä: organisoinut talkoita ja kotiseutumuseon kunnostusta, koonnut lukuisia näyttelyitä ja koordinoinut niiden kierron mm. vanhainkoteihin ja kouluihin. Lehikoiselle myönnettiin Lapinlahti-mitali vuonna 2005 ansiokkaasta kotiseututyöstä kunnan hyväksi ja Myrskynhenki-veistos vuonna 2010 alueellisesta kulttuurityöstä.

Lehikoisen ansiot etenkin paikallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Kirsi Moisander, kotipaikka: Leppävirta, Pohjois-Savo

Suomenlinnan hoitokunnan hallintojohtaja Kirsi Moisander on pitkäaikaisimpia Suomen Kotiseutuliiton luottamushenkilöitä. Kotiseutuliiton luottamustehtävissä hän on ollut yhteensä 24 vuoden ajan, ensin valtuuskunnassa ja hallituksessa, viimeiset seitsemän vuotta Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana. Hän valjasti osaamisensa sekä hyvät yhteiskuntasuhteensa ja vaikuttamistaitonsa Kotiseutuliiton kehittämiseen ja strategiatyöhön. Hänen johdollaan laadittiin Kotiseutuliiton toimintaa viime vuodet linjannut Rakkaudesta kotiseutuun -strategia. Moisander on ollut keskeisesti vaikuttamassa Kotiseutuliiton yhteiskunnallisen merkityksen kasvamiseen. Moisander on ollut ahkera puhuja eri kotiseutuyhdistysten tilaisuuksissa ja kirjoittanut paljon kotiseudusta. Tällä hetkellä Kirsi Moisander on Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja.

Moisanderin ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Pia Puntanen, kotipaikka: Mikkeli, Etelä-Savo

Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtaja ja säätiöasiamies, historiantutkija Pia Puntanen on tullut kulttuuriperintökentällä tunnetuksi myös Suomen Kotiseutuliiton hallituksen aktiivisena jäsenenä, Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunnan jäsenenä sekä muun muassa Vuoden kotiseututeko -raadin puheenjohtajana. Puntasen työuran aikaisena linjana kulkevat sotaan ja sotien perintöön liittyvät tutkimukset ja hankkeet: hän oli projektipäällikkönä Mikkelissä vuonna 2015 järjestetyssä kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa, järjestämässä Mikkelin sotakirjallisuustapahtumaa ja nyt Sodan ja rauhan keskus Muistin sisältöjohtajana. Puntanen on viime vuosina myös kirjoittanut useita yritysten, kuntien ja yhteisöjen historioita sekä on ollut laatimassa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmaa.

Puntasen ansiot sekä paikallisessa, maakunnallisessa että valtakunnallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Jorma Rinne, kotipaikka: Merikarvia, Satakunta

Yli 20 vuotta Merikarvia-seuran puheenjohtajana toiminut kotiseutuneuvos Jorma Rinne on vuosikymmenten kotiseutu-uransa aikana tutkinut ja julkaissut kotiseutuhistoriaa monessa eri muodossa, lehtijutuista ja joululehdistä yksittäisiin historiikkeihin. Rinne on mukana ja aktiivisena toimijana lukuisissa alueen yhdistyksissä. Kotiseututyön voi nähdä Jorma Rinteelle myös elämäntyönä ja hän onkin saanut Tasavallan Presidentiltä kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 2010.

Rinteen ansiot etenkin paikallisessa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Jätä kommentti