Levoton Leppävirta – vuosi 1918 Leppävirran kunnanarkistossa

Näyttely koostuu sata vuotta sitten syntyneistä asiakirjoista. Aineisto vaihtuu kuukausittain ja näyttely kootaan luettavaksi myös kunnan kotiseutumuseon sivulle.

Vitriinissä on esillä alkuperäisen asiakirjan lisäksi myös helppolukuinen versio asiakirjojen tekstistä.  Näyttelyn rungon muodostavat toimielinten – lähinnä kunnallislautakunnan ja valtuuston – pöytäkirjat ja kirjeenvaihto.

Joulukuun aiheet

– Levottoman vuoden 1918 päätteeksi huolta herättivät vankiloista vapautuneet vangit. Leppävirran piirin nimismiehen kirjeessä maaherralle 23.11.1918 ilmoitettiin, että Leppävirralla ei ole syytä rajoittaa julkisia iltamia mutta toistaiseksi olisi sopivan sakon uhalla kiellettävä yksityiset tanssitilaisuudet, joita pitäjällä on ruvettu pitämään ja joissa etenkin ehdonalaiseen vapaaseen lasketut lukuisat valtiorikosvangit seurustelevat keskenään.

Maaherra pyysi kirjeessään 27.11.1918 luettavakseen kunnan vahvistettua järjestyssääntöä sekä pyysi selvitystä nk. ”nurkkatansseista”, joihin yleisöllä on tilaisuus päästä ja joita ei voida kutsua yksityisiksi tanssitilaisuuksiksi, joiden kieltäminen ei kuulu maaherran toimivaltaan.

Nimismies lähetti 12.12.1918 vastauksena Leppävirran kunnan vahvistetun järjestyssäännön, ja selvensi, että tarkoitti juuri sellaisten nurkkatanssiaisten pitoa, joihin kellä hyvänsä on tilaisuus päästä ja joissa etenkin viinanmyyjillä on hyvä tilaisuus tuotteitaan kaupitella. Nimismies uudisti anomuksen, että sanotunlaiset nurkkatanssit sopivan sakon uhalla kiellettäisiin Leppävirralla pahennusta herättävinä.

16.12.1918 maaherra ilmoitti, että asiasta on pyydettävä valtuuston lausunto ja lähetettävä se sitten Kuopion lääninkansliaan.

Kokouksessaan 25.1.1919 kunnanvaltuusto kannatti mitä lämpimimmin ehdotusta kieltää n.k. nurkkatanssien pito kunnan alueella sopivan sakon uhalla sekä anoi, että ehdotettu sakko määrättäisiin mahdollisimman suureksi ja kieltomääräys astuisi voimaan mahdollisimman pian.

4.2.1919 Leppävirran piirin nimismiehelle lähettämässään kirjeessä maaherra pyysi nimismiestä erittäin tarkoin selittämään, minkälaisia tanssitilaisuuksia ehdotuksessa tarkoitetaan, kenen toimeenpanemia, missä toi-meenpantuja j.n.e.

16.2.1919 nimismies selvensi, että tarkoituksenaan hänellä on saada piirissään kielletyiksi sellaiset, yksityishenkilöiden joko omissaan tai muiden yksityisasunnoissa toimeenpanemat tanssi-illatsut, joihin ei kanneta sisäänpääsymaksua ja joihin muillakin kuin niiden toimeenpanijoiden kutsumilla henkilöillä on vapaa pääsy.

Päätös asialle saatiin 22.11.1919, kun maaherra kehotti Leppävirran piirin nimismiestä kääntymään asiassa Leppävirran kunnanvaltuuston puoleen.

Kunnanvaltuusto sitten, kun asiaa oli yli vuoden päivät vatvottu, päätti 8.5.1920 § 12 ”Nimismiehen jättämä Maaherran päätös saada nurkkatanssien pitämiskielto kunnassa, jätettiin kunnallislautakunnan tehtäväksi laatia kunnan järjestyssääntöön ehdotus lisäykseksi nurkkatanssien kiellosta.”

(Asian jatko jää tässä yhteydessä selvittämättä tämän tarkemmin.)

– Mustinmäen kansakoulun vuosikertomus kansakoulun varattomille oppilaille toimeenpannuista koulukeitoista ynnä vaatetusavustuksesta lukuvuonna 1917-1918. ”Koulun oppilasmäärä oli 31 oppilasta. Muutamina vuosina oli erään yksityisen toimesta kevättalvella annettu keittoruokaa aivan suurimmassa puutteessa oleville lapsille. Mutta sitten kun leipäaineet tulivat kortille ja muidenkin ruoka-aineiden saanti kävi vaikeaksi, huomattiin välttämättömäksi koulukeiton saamiseksi turvautua yleisempään apuun. Keräyslista lähetettiin koulun lähitaloihin, ja aivan uskomattoman auliisti annettiin apua, vaikka asiasta ei oltu sen enempää selkoa tehty. Koulukeitto järjestettiin heti 7:lle oppilaalle. Sitten v:n 1918 alusta alettiin ruokaa antaa 13:lle oppilaalle. Ruoka-aineiden saanti on nykyisin ollut jonkun verran vaikeaa. Väkisinkin ruoka tulee yksipuoliseksi. Vain kerran viikossa lihakeitto, kahdesti ruispuuroa maidon kanssa ja perunoita suolakalan kanssa. Mutta sellainenkin on parempi kuin ilman mitään ruokaa. Koulukeitto on välttämätön varattomimpien perheiden lapsille, se on kokemuksemme tältä vähältä ajalta, jolloin on keittoa jaettu.

Vaatetusavustus on nykyisin samoin aivan välttämätön. Koululta saamansa kankaan ovat tytöt koulutyönään soveliaampien käsityöaineiden puutteessa ommelleet valmiiksi vaatteiksi. Siten on vaatetusavustus saanut palvella useampia tarkoituksia. ”

– Suojeluskunnan uudelle, vuonna 1919 aloittavalle valtuustolle, suunnattu avustusanomus 31.12.21918. ” Täten rohkenemme anoa arv. kunnan valtuustolta, että se myöntäisi 3 mrk kutakin kunnan asukasta kohti perustettavaa piirirahastoa varten. Toivomme uuden, edistysmielisen valtuuston ymmärtävän suojeluskunta aatteen tärkeyden ja kun ei ole tiettävästi valtuustossa suojeluskunta aatteen vastustajia, niin toivomme mitä hartaimmin asialle suotuisan päätöksen. Mainittuun piirikuntaan kuuluu 17 kuntaa.”

Näyttelyssä esillä saapuneita kirjeitä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Jätä kommentti