Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous päivitti valtuuston

Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon valittiin kaudelle 2017–2019 neljä uutta jäsentä liiton vuosikokouksessa, joka pidettiin Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Jyväskylän yliopiston juhlasalissa perjantaina 11. elokuuta.

Valtuusto koostuu maakuntien edustajista ja asiantuntijajäsenistä. Maakuntien ehdokkaat valitaan maakunnallisissa kotiseututoimijoiden kokouksissa keväällä, ja lopullisen päätöksen tekee Kotiseutuliiton vuosikokous. Valtuustossa on puheenjohtajan lisäksi kaikkiaan 30 jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa.

Uusina jäseninä valtuustossa aloittavat oululainen tekniikan tohtori Jouko Arvola Pohjois-Pohjanmaan edustajana, ilomantsilainen FT Laura Jetsu Pohjois-Karjalan edustajana, tervolainen luokanopettaja Anna-Maija Korhonen Pohjois-Savon edustajana ja karkkilalainen valokuvaaja, yrittäjä Henna Mitrunen Uudenmaan edustajana.

Jatkokaudelle valittiin Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry EKYListä espoolainen museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, Etelä-Pohjanmaalta lapualainen jatko-opiskelija Teppo Ylitalo, Etelä-Savosta mikkeliläinen HuK, matkailuopas Helena Partanen, Lapista sodankyläläinen KT, rehtori Irja-Kaisa Lakkala, Kainuusta kajaanilainen varatuomari Paavo Enroth, Pirkanmaalta pirkkalalainen FM Pasi T. Kuusiluoma, Satakunnasta eurajokelainen entinen kunnanjohtaja Tapani Rihtimäki ja Varsinais-Suomesta mynämäkeläinen fysioterapeutti Marja Virpi.

Asiantuntijajäseninä jatkokaudelle valittiin vaasalainen Pohjanmaan liiton kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, oululainen Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joki ja tamperelainen Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen.

Janne Vilkuna jatkaa Kotiseutuliiton puheenjohtajana

Orimattilalainen Jyväskylän yliopiston museologian professori Janne Vilkuna valittiin kolmannelle kaudelle Suomen Kotiseutuliiton valtuuston ja samalla liiton puheenjohtajaksi. Vilkuna on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta 2013. Hänellä on vahva kotiseutuliikkeen ja kulttuuriperinnön asiantuntemus.

– Kotiseututyössä on eletty 1800-luvun lopulta lähtien kolmen haasteen aikakautta. Tapahtumien keskellä on vaikea ymmärtää niiden todellisia merkityksiä. Vasta ajan kuluminen antaa perspektiiviä. 2000-luvun kotiseututyö on myönteisesti kirjavaa ja edessämme on varmasti – ellemme ole jo sen keskellä – kotiseututyön neljäs haaste. Haluan nähdä sen hahmottuvan, Janne Vilkuna kertoo.

Jätä kommentti