Historioitsija Teemu Keskisarja valitsee Vuoden kotiseututeoksen 2017. Suomen Kotiseutuliiton jakama tunnustus kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle.
Vuoden kotiseututeos-kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna. Kirja tulee toimittaa ehdotuslomakkeen kanssa Kotiseutuliiton toimistoon 31. toukokuuta mennessä. Ehdotuslomakkeen voi tulostaa liiton kotisivuilta osoitteesta www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kotiseututeos.
Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla lokakuun alussa.
Suomessa julkaistaan vuosittain valtava määrä kotiseutukirjoja. Niiden lähtökohtana on tyypillisesti paikkakunta, kaupunginosa tai kylä ja ne esittelevät seudun historiaa ja kulttuuriympäristöä sekä kertovat sukujen tarinoita.
– Arvostan kotiseutukirjojen kieltä ja kerronnan tasoa, niiden tarinallisuutta. Näitä kirjoja tehdään usein harrastuspohjalta ja vapaaehtoistyönä, mutta huolellisemmin ja pidempään kuin monia väitöstutkimuksia, historioitsija Teemu Keskisarja perustelee lupautumistaan Vuoden kotiseututeoksen valitsijaksi.
– Kotiseutuylpeys ja kotiseuturakkaus ovat voimavaroja. On helpompi ymmärtää maailmaa, kun tietää, missä omat juuret ovat.
Keskisarja on huomannut, että kotiseutujulkaisuille riittää vuodesta toiseen paljon kysyntää ja yleisöä.
– Kotiseutukirjat ovat tarpeellista käyttökirjallisuutta. Itsekin käytän kotiseutujulkaisuja lähteinä omissa tutkimuksissani.
Keskisarja valitsee Vuoden kotiseututeoksen Suomen Kotiseutuliiton nimittämän palkintoraadin valikoimista finalisteista. Raadin puheenjohtajana toimii Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
– On kiinnostavaa kuulla historiantutkijan huomioita ja havaintoja paikallishistoriaan painottuvasta kotiseutukirjallisuudesta ja sen käsittelytavoista suhteessa historiaan. Keskisarja itse käsittelee historiantutkimuksen aiheitaan usein hyvin ihmisläheisesti. Myös kotiseutukirjallisuudessa paikalliset ihmiset saavat äänen, Vanhatalo sanoo.
Finalistit valitaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.
– Kotiseutukirjallisuudessa on tärkeää luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille, Vanhatalo kertoo.
Vuoden kotiseututeos on valittu vuodesta 2009. Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Markku Salmen ja toimituskunnan teoksen Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta. Vuonna 2015 Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilän valitsema Vuoden kotiseututeos oli Tytti Isohookana-Asunmaan toimittama Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa -teos. Vuonna 2014 valitsijana toimi kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja Vuoden kotiseututeos oli Päivi Maggan ja Eija Ojanlatvan toimittama Ealli biras – Elävä ympäristö – Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenkentässä toimii yli 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä. Tutustu: www.kotiseutuliitto.fi