Läänikohtaisesta valtakunnalliseen viehelupaan

Marraskuun 8. päivänä 1996 eduskunta hyväksyi lakialoitteen läänikohtaisesta vieheluvasta, joka oikeutti viehekalastukseen yhdellä vavalla ja vieheellä. Vapaa-ajankalastajien järjestöjen monivuotisen työn tuloksena ja kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta syntynyt viehekortti poisti lupajärjestelmän suurimmat puutteet ja oli onnistunut ratkaisu myös kalastusoikeuden haltijoiden kannalta.

Läänikohtainen viehelupa ja onginnan ja pilkinnän jokamiesoikeudet osoittivat yleiskalastusoikeuksiin perustuvan lupajärjestelmän toimivuuden. Ne takasivat kalastusmahdollisuudet kaikille vapakalastajille ja ylläpitivät kalastusta suosittuna luontoharrastuksena.

Vesialueet erityisesti eteläisessä ja läntisessä Suomessa ovat hyvin pirstoutuneita ja yksittäisiä pieniä vesikiinteistöjä on erittäin paljon. Viehekalastuksen yhtenäislupien saannille oli ennen läänikohtaista viehekorttia huutava tarve varsinkin kasvukeskusalueilla Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Vesien omistajat vastustivat uutta lupajärjestelmää kiihkeästi. Pelot osoittautuivat kuitenkin turhiksi ja järjestelmä lähti pyörimään hyvin.  Läänikohtainen viehelupa oli onnistunut ratkaisu myös kalastusoikeuden haltijoiden kannalta. Se tuotti tasaisen varmat lupatulot ja valtio piti huolen maksujen keräämisestä ja välittämisestä kalastusoikeuden haltijoille korvauksena järjestelmän aiheuttamasta kalastusrasituksesta. Hyvin toiminut lupajärjestelmä on taannut kalastuksen suosion ja ylläpitänyt kalastusharrastuksen sosiaalista kestävyyttä.

Kalastuslain uudistuksessa vuoden 2016 alusta onginta ja pilkintä säilytettiin maksuttomina yleiskalastusoikeuksina, kuten myös alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden maksuton viehekalastus. Läänikohtainen viehekortti yhdistettiin kalastonhoitomaksuun samalla, kun läänikohtainen viehekalastusoikeus laajennettiin koskemaan koko maata Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Korjaamatta jäi kuitenkin vetouistelun lupajärjestelmän puutteet.

Vuonna 2019 aloittavien uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on oltava ehdotukset vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupa-alueiden kehittämiseksi sekä määrittelyt kalastusmatkailuun hyvin soveltuvista alueista.

Vapaa-ajankalastajat edellyttävät, että vetouistelijoiden harrastusmahdollisuudet turvataan kalatalousalueiden riittävän suurilla ja yhtenäisillä yhteislupa-alueilla.

Lisää voimassa olevasta kalastuslupajärjestelmästä täältä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 520 seurassa toimii yhteensä noin 42 000 kalastuksen harrastajaa.

Jätä kommentti