Varkauden kaupunginvaltuuston ja Pohjois-Savon maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki toi esille Kangaslampi-päivillä 2.7. pitämässään puheessaan Kangaslammin kehittäjien suuren merkityksen koko Varkauden kaupungin vetovoiman vahvistajana. Rajamäki puhui seuraavasti:
”Kangaslammin Kyläyhdistys ja laajemmin alueen vahva ja elävä kylien toiminta ovat avainasemassa vastamassa maaseudun ja oman elinympäristön elinvoimaistamisen sekä turvallisuuden haasteisiin. Kangaslammin ja Harjurannan kyläyhdistykset olivat vahvasti vaikuttamassa myös valtakunnallisesti kylätoiminnan arvostamiseen kun evästystenne pohjalta valtiovarainvaliokunta myönsi ensi kerran vuoden 2003 talousarvion yhteydessä taloudellista tukea Suomen Kylätoiminta ry lle.
Kyläyhdistys on se väylä ja voimavara, jolla asukkaat kesämökkiasukkaita myöten ottavat vastaan konkreettisesti omaan elinympäristöön vaikuttamisen haasteet ja kokoavat myös eri viranomaiset kauttaan hyvään vuorovaikutukseen.
Kylätoiminnan kehittämisessä vaaditaan avarakatseisuutta, järjestelmällisyyttä, integroitumista yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä vastuunottoa kehittämistoiminnasta. Te Kangaslammin kehittäjät ette vain vahvista kotiseutunne vaan koko kaupungin vetovoimaa. Lypsyjakkarat ja aktiivisuutenne on osa yhteistä ylpeyttämme.
Kylätoimijat ja toimintaryhmät on saatava mukaan maakuntasuunnitelmien ja maakuntakaavojen laatimiseen. Kuntarakenteen nopeutumisen myötä seudut ja kylät tulevat vahvistumaan edelleen, joten maaseudun kehittäjienkin vastuu kasvaa.
Kunnan tehtävissä korostuu jatkossa elinvoiman vahvistaminen. Parhaiten tulevat menestymään ne kaupunkiseudut, jotka osaavat hyödyntää maaseutumaista ympäristöään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Varkaudessakin on reagoitava siihen, että Pohjois-Savon maakuntastrategiankin mukaan tarvitaan aktiivista ja osaavaa tuotteistamista ja markkinointiin panostamista.
Pohjois-Savossakin riittää vesistöjä, mutta niiden tunnettavuus ja saavutettavuus eivät ole parhaimmassa kunnossa verrattuna esim. Saaristomeren mahdollisuuksiin. Varkauden puutuoteteollisuuden ja maaseutumaisen asutuksen hyödyntämistä uudentyyppisen loma-tai asuntomessualueen muodossa on syytä selvittää.
Varkauden kaupunki ja Sydän-Savon maaseutupalvelut laativat tämän vuoden aikana Varkauteen maaseutuohjelman. Tässä työssä on mukana yhdistyksenne, puheenjohtajanne, Varkauden kyläneuvosto ja yrittäjät. Olen myös iloinen, että kaupungin edustajana on talousjohtaja Helena Pitkänen, joka omaa mm. vahvan aktiivisen maaseutu- ja kylätoiminnan taustan Tuusniemeltä.
Varkauden kaupunki liittää ensimmäisenä kuntana maaseutuohjelman osaksi kaupunkistrategiaa. Ohjelman tulee toimia Varkauden maaseudun kehittämisen työvälineenä.
Maaseudun hyödyntäminen tulee olla lähtökohtana tulevaisuuden Varkauden elinvoiman rakentamisessa. Maaseudun saavutettavuus tulee varmistaa toimivilla liikenneyhteyksillä ja nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Työn tulee perustua yhteiseen alueelliseen tulevaisuuteen, Varkauden teollisen taajaman ja maaseudun yhteisen kehittämiseen. Varkaus on maaseutumainen, nykyaikainen, teknologian ja kansainvälisen teollisuuden kaupunki keskellä Järvi-Suomea ja Saimaata. Puhdasta luontoa ja vesistöjä tulee hyödyntää alueen markkinoinnissa ja matkailun kehittämisessä. Kaupungin ulospäin suuntautuva viestintä ja brändäys on saatava vihdoin alkuun.
Lopuksi tärkein asia. Kylätoiminta on tärkeä kansallinen voimavara, joka tukee suomalaisen kansanvallan ja demokratian toimivuutta. Kunnallisvaalit korostavat edelleen kylätoiminnan merkitystä lähidemokratian ja suoran osallistumisen edistämisessä. Aktiivinen Kangaslammin Kyläyhdistys haastaa toivottavasti myös muut kaupunkiemme osien asukkaat aktiivisuuteen ja työhön oman elinympäristönsä ja meille tärkeän kaupunkimme tulevasta hyvinvoinnista.”
