(Eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran Suomessa sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Sykkeessä-kaupunkilehti on haastatellut Varkaudessa ja Leppävirralla asuvat eduskuntavaaliehdokkaat. Tämä haastattelu ilmestyi alunperin Sykkeessä-lehdessä 2/2015.)
Rahanhallitsijat esiintyvät talouden pelastajina. Pankit esittävät ”laupiasta samarialaista” antamalla lyhennysvapaata vuodeksi asiakkailleen. Lainanmaksajat suorittavat vain korot. Pankit kertovat, että näin saadaan Suomen talouskasvu ennennäkemättömään nousuun, kun maahamme vapautuu jopa miljardin verran kulutusrahaa.
Näin pohdiskelee varkautelainen, Itsenäisyyspuolueen (IPU) eduskuntavaaliehdokas Mauno Ruuskanen, joka viettää talven Las Palmasissa Gran Canarialla. Hänen mielestään tosiasiassa pankit pyrkivät pidentämään asiakkaan laina-aikoja, koska asuntolainojen korot ovat alhaiset niillä, joilla on jo laina.
– Tänään tarjottavat lainat eivät mene kaupaksi, koska korko on suurempi kuin aiemmin otetuissa. Siispä pankit saavat ainakin yhden vuoden korot ylimääräisenä tulona em. ”armeliaisuuden” myöntämisestä, hän toteaa.
Ruuskasen kertoman mukaan TELA järjestää kansanedustajaehdokkaille ”koulutusta ja informointia” siitä, kuinka eläkevarantojen hoitoon poliitikot eivät saa puuttua.
– Tärkeitä lukuja ehdokkaille ovat mm. eläkevarantojen suuruus – 170 mrd euroa. Tosiasiassa tuohon lukuun pääoma oli kasvanut jo elokuussa 2014 ja tämänhetkistä tilannetta ei ole vielä julkaistu, joka on n. 175 mrd euroa tai enemmän. Lisäksi painotetaan, että uusia eläkeläisiä tulee 70.000 vuosittain lisää. Sekin on ”tarkoituksellisuutta totuutta,” koska ei mainita eläkeläisten vuosittaista luonnollista poistumaa, joka on 50.000-60.000.
– Kevään mittaan tullaan myös julkaisemaan, että eläkemaksut olivat pienemmät kuin maksetut eläkkeet. Se kuitenkin tarkoittaa, että yksityispuolella perityt eläkemaksut jäivät vajaaksi, mutta julkisenpuolen osuus oli liikaa peritty. Näin ollen kokonaisuudessaan perityt eläkemaksut kasvattivat pääomaa kuten myös pääomalla keinoteltu sijoitusvoitto n. 13-15mrd euroa vuodessa.
Sitovat kansanäänestykset
Ruuskanen sanoo, että nykyinen laki eläkeyhtiöitten toiminnasta ”velvoittaa” niitä olla sijoittamatta työllisyyteen, koska se lisäisi tulevaisuudessa työeläkkeisiin oikeuttavien määrää ja siten velvoittaisi maksamaan heille eläkettä. Toisin sanoen: ”Mahdollisimman vähän tulevia maksettavia eläkkeitä eikä sijoitusvoittojen ripaustakaan esimerkiksi nuorison työllistämiseen vanhusten hoitamista varten”.
– Tela toimii lainmukaisesti. Lain muutosta siltä osin tarvitaan, jotta esim. 3mrd euron lohkaisu 60. 000 kodinhoitajien palkkaukseen Suomen kuntiin olisi mahdollista. Eläkevarannot jatkavat kasvuaan siitä huolimatta n. 10 mrd euroa vuodessa.
– Eduskunnassa olevat puolueet ja tarvittavat lainmuutokset saadaan järkevään kansalaisten hallintaan, järjestämällä puolivuosittain sitovat kansanäänestykset, uusista ja vanhoista hallituksen ja eduskunnan tuomista esityksistä. Hankalatkin asiat on helpompi hyväksyä, jos siitä on kansan enemmistön päätös, Mauno Ruuskanen uskoo.
Teksti: Vesa Moilanen