(Eduskuntavaalit järjestetään seuraavan kerran Suomessa sunnuntaina 19.4.2015. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.-11.4.2015. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Sykkeessä-kaupunkilehti haastattelee Varkaudessa ja Leppävirralla asuvat eduskuntavaaliehdokkaat niin, että jokaisessa ilmestyvässä lehdessä on yksi ehdokas haastateltuna. Tämä haastattelu ilmestyi alunperin Sykkeessä-lehdessä 8/2014.)
Työläisperheen poika, Matti Semi, 57 v. (Vasemmistoliitto) on neljättä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana. Kolmasti hän on ollut varakansanedustajana ja oli päättänyt, ettei enää asetu ehdokkaaksi. Kuitenkin, viime maaliskuussa Semin ollessa Lapissa riekkometsällä, puhelimeen saapunut tekstiviesti muutti ajatukset.
Tekstiviestissä kerrottiin, että Vasemmistoliitto ei hyväksynyt hallitusneuvotteluissa vähäosaisiin ja lapsilisiin kohdistuvia indeksivähennyksiä
– Vasemmistolla olisi ollut korvaava esitys, jolla olisi samat rahat kerätty – kiristämällä hyvätuloisten veroa ja koskemaan se myös kansanedustajien tuloluokkia. Ja tätä muut puolueet eivät hyväksyneet. Viestinlähettäjä kommentoikin, ettei tuollaisessa hallituksessa kannata pysyä – hallituksessa, joka ei suvaitse itseltään lisäverojen ottamisen, jotta kansa voisi paremmin, Semi kertoo.
Kotona asiaa pohdittuaan ehdokkuus sai sinetin – ei ainakaan tarvitse harmitella jälkikäteen. Lisäksi Vasemmistoliiton Pohjois-Savon piiri innosti asiaan, koska vaalipiirimuutos oli astunut voimaan ja paikallisia kansanedustajia jättäytyi pois eduskuntavaaliehdokkuudesta.
Matti Semi on töissä YIT-Rakennus Oy:ssä. Hän on huolissaan Varkauden työllisyystilanteesta.
– Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole saatu katkaistua riittävän tehokkaasti ja kaupunki maksaa siitä valtiolle paljon ”kelakorvauksina”. Lisäksi toimeentulomenot ovat kasvaneet pitkäaikaistyöttömyyden takia.
– Työllistämistoimenpiteisiin tulisi kohdentaa ruohonjuuritason ajatusmaailmaa, jotta ihmiset saataisiin työllistettyä ainakin väliaikaisesti ja ettei työkunto heikkenisi.
– Tämä koskee myös valtakunnanpolitiikkaa – miten rahaa jaetaan ja ohjataan. Valtio antaa investointitukia rakennuskohteille ja se tarkoittaa kilpailuttamista työkohteissa. Kilpailutettu työkohde ei anna takeita, siitä saako paikkakunnalla oleva työtön työtä. Samalla hän jatkaa ja toteaa, että kunnalla itsellään on oikeus ottaa työntekijät työttömyyskortistosta, kun kunta itse tekee työkohteensa omana työnä. Kilpailutusta ei tuolloin tarvita ja lisäksi on mahdollista, että kunta saa valtiontukea työllistämistuen kautta.
– Se on EU:n ja valtion lainsäädännön mukainen toimenpide, jolla pystyttäisiin paljon enemmän auttamaan kovasta työttömyydestä kärsiviä paikkakuntia. Lisäksi kunnat ovat velvollisia hoitamaan kaikki velvoitteet kunnolla, näin ” harmaa työvoima” ei pesiydy kunnan työkohteisiin. Eikä synny lisää työehtosopimuksien ulkopuolella olevia halpatyömarkkinoita.
Nuoret työssä oppimaan
Matti Semi pohtii tilannetta, jossa ihmiset on jaettu ”huonoon kastiin”, jossa ihmiset ovat pitkään olleet työttöminä, työllistyminen on vaikeaa ja joutuu tekemään pätkätöitä. Tuolloin eläkkeet ja sosiaalietuudet eivät kartu samalla tavalla kuin pidempiaikaisessa työsuhteessa.
– Yhteiskuntajärjestelmä on mennyt siihen, että yhä kovenevassa määrin työt tehdään vähemmällä tekijämäärällä – nuoria ei ole otettu kasvamaan. Neljännesvuoden saldoa katsotaan yhtiöissä ja siitä on tullut oravanpyörä. Ei ole varaa antaa periksi niin paljon, että otettaisiin uutta polvea kasvamaan rinnalle, sanoo Semi, jonka oma työympäristö on myös muuttunut.
– Aloittaessani kunnallistekniikan töissä, olin vanhempien työntekijöiden opissa. Se oli kasvattavaa ja yhteiseen hiileen puhaltamista – oppimista koko ajan.
Semin mielestä työttömyysongelmaa voidaan ratkaista ottamalla nuoret hyvissä ajoin oppiin mukaan. Iso murros on tulossa ja paljon ihmisiä siirtyy työmarkkinoilta pois, mutta Semin mukaan se ei ratkaise maamme työttömyysongelmaa.
– Saattaa tulla eteen tilanne, että meillä ei ole riittävästi jo kokeneita ammattilaisia. Onhan nykyisin oppisopimuskoulutus, jolla otetaan nuoria töihin – mutta se on hyvin harvassa. Pohjaa pitäisi laajentaa, että saataisiin enemmän nuorta väkeä töihin ja että he pystyisivät turvaamaan oman tulevaisuutensa.
Vanhukset rikkaus
Varkauden hallinnon aktiivisessa toiminnassa Semi on ollut mukana vuodesta 1993 lähtien.
– Ajatukset ovat samat kuin 90-luvulla politiikkaan lähtiessäni. En voinut ymmärtää kuntapolitiikkaa sellaisena, mitä se oli silloin ja mitä se on nyt. Asioita ollaan miettimässä aika suppealla alueella kunnan lähtökohdista – aina ajatellaan pieniä lohkoja. Pitäisi nähdä kokonaistaloudellinen hyöty kuntalaisen kannalta ja antaa saatavissa oleva sosiaaliseksi hyödyksi.
– Sama on myös valtiontaloudenkannalta – ratkaisut ovat yksittäisiä heittoja. Ei saada suurta nostetta liikkeelle viemään asioita eteenpäin.
Semin mielestä ”sotesoppa” on kamalin esimerkki.
– Jo 90-luvulla puhuttiin sosiaali- ja terveystoimien järjestelmien muuttamisesta palvelemaan paremmin yhteiskuntaa. Hoidonporrastus pitää tehdä niin, että kaikki ovat oikeassa paikassa, hoitamassa kansalaisten tarpeita. 20 vuotta on mennyt, eikä mitään merkittävää vielä ole tapahtunut.
Kuntaliitoksista puhuttaessa Semin mielestä kuntien ei välttämättä tarvitse olla isoja, mutta palvelut tulee hoitaa. Hän näkee kuntarakenteena kokonaisuuksina, joissa on työpaikat ja ”kaupassakäynti alueet” muodostavat hyvän kokonaisuuden.
Semin mielestä vanhuksista puhutaan liian paljon kulueränä.
– On rikkaus, että on vanhuksia, jotka hoitavat lapsenlapsiaan, ihmisten asioita, hoitavat toinen toisiaan. He tekevät ison työn omaishoidon osalta. Vanhustyö muutettuna rahaksi on todella arvokasta työtä kansantaloudellisesti.
– Nuorten tulee oppia kunnioittamaan saamaansa apua. Toisaalta nuoret tarvitsevat henkilökohtaisesti ansiotyötä pystyäkseen tulemaan toimeen, huolehtimaan itsestään ja vastaavasti tekemään saman työn omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen.
– Tämä on elämän kiertokulku, mikä pitäisi saada kuntoon – oppia elämän kiertokulku niin työelämässä kuin muuallakin – kasvatuksessa ja koulutuksessa – se on tärkeä.
– Toisen ihmisen kunnioittaminen – myös heikompiosaisten. Olipa avuntarvitsija mikä tahansa, autetaan eteenpäin pääsemiseksi.
Liikuntaa, luontoa…
Matti Semi on harrastanut liikuntaa koko ikänsä – alkuun jalkapalloa, jääkiekkoa ja talviaikaan nyrkkeilyharjoituksia. Nyrkkeily jäikin päälajiksi, josta perintönä on kolme Suomen mestaruutta, pari hopeaa ja joitakin pronssimitaleita, maaotteluita ja liitto-otteluita.
– Sellainen ”jälkivaiva” jäi, että aamulenkillä pitää käydä ja jumpata. Pidän itseni kunnossa, jotta jaksan työni ja järki kulkee hyvin.
Semi sanoo viihtyvänsä luonnossa – metsästämässä ja muutoinkin.
– Mustikanpoiminta on maailman mukavimpia asioita. Siinä ei tule ahneus, pitää tehdä rauhallisesti, jos aikoo saada hyvät marjat. Ehtii ajattelemaan maailmanmenoa ja myös politiikkaan liittyviä asioita. Usein mietinkin päässä laskien talousarvioasioita, mitä joku tietty summa oikein tarkoittaa ja mitä niillä aikaan saadaan.
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen