Perjantaiblogi: Tukieuroilla nousukiitoon?

En ole lentänyt kertaakaan 2000- ja 1990-luvuilla. Aion selviytyä elinkaareni loppuun saakka lentämättä enää kertaakaan. Yleisessä käytössä olevista matkustustavoista lentäminen on ympäristön ja hupenevien luonnonvarojen näkökulmasta arvioituna kaikkein arveluttavin.

Lentäminen ei ole lakisääteinen kunnallinen peruspalvelu. Tästä seikasta huolimatta Varkauden kaupunki on tukenut lentoliikennettä jo useiden vuosien ajan, viime vuoden loppuun mennessä yhteensä summalla, joka on lähempänä kolmea kuin kahta miljoonaa euroa.

Pelkästään vuonna 2013 Varkauden kaupunki tuki lentoliikennettä yli 600 000 eurolla, ja jokaista Joroisista ilmaan noussutta lentomatkustajaa noin 124 eurolla. Taloudellisessa mielessä hyväosainen varkautelainen, joka viime vuonna lensi Thaimaahan pelaamaan golfia tai Malesiaan seuraamaan formula-kilpailuja, sai pahassa taloudellisessa ahdingossa olevalta kotikaupungiltaan tukea lentomatkaansa 248 euroa…

Suuri osa lentämällä matkustamisesta ei liity mitenkään sellaiseen elinkeinotoimintaan, joka ylläpitäisi Varkaudessa jo olemassa olevia työpaikkoja tai jopa loisi uusia. Joroisissa lentoasemalla on ollut pientä paikallista työllistävää merkitystä, millä kunnan tukea lentoliikenteelle on voinut perustella.

Mahtuuko kunnan toimialaan?

Suoraa taloudellisen tuen lisäksi Varkauden kaupunki on tukenut myös lentolippujen markkinoimista Navitas Kehitys Oy:n välityksellä. Yhteiskunnalta jo muutenkin mittavaa taloudellista tukea saaneen lentoyhtiön olisi itse pitänyt huolehtia lentolippujensa markkinoimisesta. 1970-luvulla hallinto- ja oikeustieteitä opiskelleena tunnustaudun mielihyvin vanhan liiton mieheksi kunnan toimialan määrittelyn suhteen. En pysty sisällyttämään lentolippujen markkinoimista kunnan toimialaan.

Varkauden kaupungin runsaskätisestä taloudellisesta tuesta huolimatta lentoliikenne on ollut pysähdyksissä Joroinen-Helsinki-linjalla tätä kirjoittaessani jo yli seitsemän kuukautta. Laihan lohdun tarjoaa se, että tällöin Varkauden kaupungille on kertynyt säästöä lentoliikenteen tuen muodossa jo reilusti enemmän kuin sulkemalla uimahalli kesällä.

Yhdysvalloissa kunnat eivät tue

Jos toimittaisiin aidosti markkinatalousjärjestelmän periaatteiden mukaisesti. Joroinen-Helsinki-linjalle ilmaantuisi melko nopeasti lentoliikennepalveluja tarjoamaan lentoyhtiö tai jopa useampia, jos palvelulle on tarvetta, lentovuorot järjestettäisiin käyttäjien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti ja lentolippujen hinnat määräytyisivät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti, ilman yhteiskunnan taloudellista tukea.

Yhdysvalloissa, joka on nykyään monen suomalaisenkin ihannevaltio, kunnat eivät tue taloudellisesti lentoliikennettä. Paljon lentämällä matkustavat ovat usein keskimääräistä hyvätuloisempia. Usein tällaisen hyvätuloisen lentomatkustajan puolesta kuittaa yhteiskunnan taloudellisen tuen ansiosta halvan lentomatkan tarjoaman edun hänen työnantajansa.

Moni taloudellisesti hyväosainen ei ilmeisesti lainkaan miellä saavansa yhteiskunnalta taloudellista tukea lentoliikennetuen muodossa. Hänelle kyseessä on ”saavutettu etu”, josta hän ei halua luopua. Myös hyvätuloisilla pitäisi olla valmiutta luopua ”saavutetuista eduista”, koska sellaisia vaatimuksia esitetään nykyään usein työväestöllekin.

Toimisiko Ahvenanmaan malli?

Ahvenanmaalla on jo joitakin vuosia toiminut paikallinen lentoyhtiö. Se hankkii lentoliikennepalvelut alan yrityksiltä. Ahvenanmaalla on asukkaita suunnilleen saman verran kuin Varkaudessa.

Ahvenanmaan yrityksillä menee tällä hetkellä paremmin kuin varkautelaisilla. Ahvenanmaalta on lentoliikennettä sekä Ruotsin että Manner-Suomen suuntaan, joten tilannetta ei voi verrata suoraan Varkauteen. Ahvenanmaalainen malli vaikuttaa kuitenkin käyttökelpoiselta. Myös Lappeenrannan seudulla on jonkin aikaa toiminut paikallinen lentoyhtiö.

Lentoliikennepalveluja tarvitsevat Varkauden seudun yritykset ja hyvätuloiset yksityishenkilöt voisivat varsin nopeasti ja helposti perustaa oman lentoyhtiön.  Sen perustamisen jälkeen toiminta järjestettäisiin ilman yhteiskunnan tukea.

Yritykset ja hyvätuloiset yksityishenkilöt voivat hankkia haluamansa määrän lentoyhtiön 500 euron arvoisia osakkeita. Sellaisia pienituloisia varten, jotka tuntevat pakonomaista mielenkiintoa lentämällä matkustamista kohtaan, voidaan painattaa pieni sarja 20 euroa hintaisia karvahattuosakkeita. Se tarjoaa mielikuvan mukana olemisesta tärkeässä ja haastavassa projektissa.

Mitä vastaa EU-tuomioistuin?

Eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Matti Reijonen ja Vasemmistoliiton pitkän linjan kunnallinen luottamushenkilö Leena Salo valittivat aina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) saakka selvittääkseen  Varkauden kaupunginvaltuuston vuonna 2010 äänestyksen jälkeen tekemän lentoliikenteen tukipäätöksen laillisuuden. Kyseinen tukipäätös tuli maksamaana Varkauden veronmaksajille melko suuren summan.

Olen tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun sen selvittämiseksi, mahtuuko Varkauden kaupungin maksama lentoliikennetuki niiden EU-direktiivien puitteisiin, jotka säätelevät sitä, miten kunnat voivat taloudellisesti elinkeinotoimintaa.

Sen jälkeen, kun eduskunnan  oikeusasiamiehen vastaus on saapunut, päätän mahdollisista jatkotoimista asian selvittämiseksi.

Tuttu köyhä, moneen otteeseen kovia kokenut varkautelainen mies sai äskettäin eduskunnan oikeusasiamiehen naispuoliselta työntekijältä viikon sisällä vastauksen aiheelliseen kanteluunsa. Vastaus saapui paljon nopeammin kuin Varkauden kaupungin vastus kuntalaisaloitteiseen.

Matti Mäkelä, kokemusasiantuntija

Jätä kommentti