Kappalainen Kari Iivarinen taustoitti Vesa Moilasen koostamassa jutussa Suvivirren syntyä, alunperin Sommar-Wisa (Sykkeessä 5/2014). Koraali on ilmeisesti ruotsalainen kansansävelmä. Sanat teki luultavasti Visbyn superintendentti Israel Kolmodin. Hän oli myös professori ja valtiopäivämies. Suomennos tuli v. 1700 ja otettiin virsikirjaamme v. 1701. En tiedä, oliko hän Gotlannin piispa.
Iivarinen antaa kuvan, että juuri vuodet 1695-97 muodostivat pienen jääkauden, joka aiheutti paljon nälkäkuolemia. Tuolloin Suomen väkiluku oli puoli miljoonaa. Pieni jääkausi oli noin 1550-1870. Kylmiä jaksoja vallitsi mm 1550-80 sekä 1600-01 aiemmin mainittujen katovuosien lisäksi. Nälkäjakso osui myös vuosiin 1866-68.
Tulivuorenpurkauksia kyllä sattui 1600-luvun lopulla (mm Hekla), mutta purkaus viilentää ilmastoa vain 0.3-1.1 astetta. Joskus se voi jopa lämmittääkin hiilidioksidin takia. Tulivuorenpurkauksilla on voinut olla vaikutusta, mutta ne eivät ole koko selitys. Tuolloin oli nk. Maunderin minimi (1645-1715), jolloin auringonpilkkuja on vähän. Silloin on yleensä viileämpää. – Kuten Iivarinenkin toteaa, suvivirsi kuuluu myös suomalaiseen kulttuuriperintöön, ruotsalaislähtöisenäkin. Ja Ruotsistahan me olemme kulttuurivaikutteet ja hyvinvointivaltion pitkälti omaksuneet.
Tapio Klen, Dosentti
Pieksämäki